SUOMEKSI

Maisa

Olemme mieheni kanssa 10 viikkoisen ALD-pennun onnellisia omistajia. Olimme jo vuosien ajan unelmoineet koiran hankkimisesta, minä pikkutytöstä saakka. Olen kuitenkin itse erittäin allerginen niin eläimille, siitepölylle kuin heinillekin, kärsin myös hajusteyliherkkyydestä. Olin saanut kuitenkin viimevuosina muutamia rohkaisevia kokemuksia erään vähän allergisoivan koirarodun kanssa, mutta ALD-rodusta kuullessamme kaikki palaset tuntuivat loksahtavan kohdalleen. Halusimme perheenjäsenen, kumppanin arjen puuhasteluille, tunnelmanluojan kotiin sekä mukavan harrastuskaverin. Lisäksi haaveena oli ollut jo pitkään hyväntekeväisyystyö vanhusten parissa, johon kasvattajan terapialinjaiset koirat soveltuivat erinomaisesti.

Ihana persoona 

Vaikka pentumme on nyt vasta 10-viikkoinen, hän antaa itsestään paljon ja on veikeä persoona. Pentumme seuraa vierestä tekemisiämme, ei koskaan kieltäydy rapsutuksesta ja hyvästä sylipaikasta, tutustuu rauhallisesti, mutta ennakkoluulottomasti uusiin asioihin ja on valloittanut koko naapuruston ja vastaantulijat suloisuudellaan

 ja nappisilmillään. Energiaa riittää niin lumihangessa kuin kotonakin, ja erityisesti lattialle jääneitä sukkia on mukava pihistää ja matonhapsuja maiskuttaa – mutta pääasia, että perheenjäsenten lähellä saa turvallisesti loikoilla ja levätä. Vanhempien kutsuhuudot on pari kertaa unohtunut ulkosalla vapaana kirmatessa, mutta välimatkan suurentuessa on pentukin pinkaissut sellaiseen juoksuun, että ”Hei, ettehän vain unohtaneet minua?!!”

 

Hyvää kannattaa odottaa

Koiran kanssa eläminen on juuri niin mahtavaa, kuin olimme kuvitelleetkin. Pahin pelkoni allergian suhteen on myös hälvennyt, sillä olemme jo selvinneet kriittisistä pentuviikoista aivan mainiosti. Olemme myös kokenut verrattomana etuna kasvattajan aktiivisen läsnäolon sekä tiiviin viestinnän jo ennen pennun saamista. Myös käytännön vinkit mahdollisen allergian välttämiseen olivat kullanarvoisia. Vaikka oman pennun olisi tietysti halunnut jo heti kotiinviemisiksi, en voi liikaa painottaa, kuinka hyvää teki jonottaa omaa pentua. Saimme aikaa valmistautua uuteen perheenjäseneen, sekä itse sain aikaa käydä läpi omaa allergiaani sekä siihen liittyviä asioita.

Olemme päätöksissä yleisesti ottaen melko harkitsevaisia, ja näin isoa elämänmuutosta suunniteltaessa odotusaika ei tuntunut meistä edes kohtuuttomalta. Ja kaiken kukkuraksi vuoden odottamisen jälkeen pentua tarjottaessa teimme myös erittäin vaikean päätöksen ja kieltäydyimme meille tarjotusta pennusta mieltymystemme vuoksi. Päädyimmekin siis odottamaan unelmiemme yksilöä seuraavasta pentueesta, ja muutaman kuukauden lisäodotus ei enää tuntunut lainkaan pahalta. Näin suurissa asioissa ei kannatakaan hötkyillä! Uskon, että hyvällä valmistautumiselle saa verrattoman alun ja enemmän varmuutta pennun kasvattamiseen, ja se varmasti näkyy myös koiran aikuistuessa. Suosittelemme – olkaa rohkeita ja seuratkaa unelmianne!

Nimim. Kangas / Tampere